Muutamat ystävämme ovat ihmetelleet sohvattomuuttamme. Voiko olla elämää ilman sohvaa? Tässä tulee muutama perustelu sohvattoman talon ja perheen puolesta:
- Sohvassa on magnetismi: se vetää puoleensa kaikki ihmiset, leivänmurut, hiukset ja kissankarvat. Leivänmuruilla voisi ruokkia talitiasperheen koko talven ajan.
- En tykkää imuroinnista yleensäkään ja sohvan imurointi on erityisen raivostuttavaa puuhaa.
- Sohvatyynyjen tuuletus on helpohko homma, mutta päällisten irrottaminen, peseminen ja takaisin pujottaminen on kauniisti sanottuna hikistä puuhaa.
- Sohva on vanhetessaan ongelmajätettä. Siitä eroonpääseminen on vaikeaa ja kallista.
- Sohva ei ole tarkoitettu istumiseen. Onko olemassa oikeasti sohva, jossa voi istua väsähtämättä puoli tuntia?
- Sohvalle mahtuu kerrallaan istuma-asentoon noin kaksi vierasta. Näppärää, vai mitä?
- Sohvalle mahtuu kerrallaan makuuasentoon noin yksi perheenjäsen. Selviättekö ilman riitaa?
- Sohvaan lösähtäminen käynnistää naposteluhimon. Ja kuka muka rouskii porkkanoita sohvalla?
- Sohva on olohuoneen yksinvaltias, joka lamauttaa ja tekee ihmisestä helposti sohvaperunan.
Nyt meillä on olohuoneessa tilaa, avaruutta ja ilmaa. On meillä myös 40-luvun nojatuolit ja sata vuotta vanha sivustavedettävä, joissa voi oikeasti istua. Useimmiten meillä istutaan olohuoneessa kuitenkin vanhan, ison räsymaton päällä venyttelemässä, läksyjä tekemässä, murustavia leipiä syömässä ja muuten vaan telkkaria katselemassa. Lattialla on nyt tilaa lasten esitellä uusia taitojaan milloin missäkin lajissa. Joskus teemme tortillapiknikin olohuoneen lattialle.
Sohvatonna mutten onnetonna!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit ja palautteet ovat oikein tervetulleita!